Apteekit yhdistivät voimansa

Muhoksen apteekkari Taije Juntunen on aito kehittäjätyyppi. Kesällä 2006 hän käynnisti oma-aloitteisesti 11 apteekin projektin, jolla apteekit hakivat tehokkaampia työtapoja ja verkostoitumista. Näin he voivat saada tukea paitsi liiketoimintaan, myös työhyvinvointiin.

– Vaikka toimintaohjeet ovat apteekeille tuttuja tiukan lainsäädännön vuoksi, yhtenäisiä toimintatapoja ei ole. Yksin tehtävä kehitystyö vie pienyrittäjältä voimia ja aikaa. Apteekkarien kanssa keskustellessani huomasin, että muutkin kaipaavat yhteistoimintaa, Taije Juntunen kertoo.

Vuosina 2007–2009 toteutettuun projektiin osallistui apteekkeja Pohjois-Pohjanmaalta ja Lapin läänistä. Yhteisiä koulutustilaisuuksia oli neljä kertaa. Kolmen vuoden aikana 12 työntekijää innostui suorittamaan ammattitutkinnon markkinoinnissa tai logistiikassa; näin liiketaloudellinen ajattelu apteekeissa vahvistuu.

Apteekeissa henkilökunta kävi työvaiheensa läpi ja mietti, mitkä niistä kannattaa säilyttää, mitkä muuttaa.

– Henkilökunta sai muokata työtehtäviään mielekkäämmiksi painottamalla omaa osaamistaan. Projektia ei johdettu siis ylhäältä, Juntunen huomauttaa.

Lisää vastuuta työntekijälle

Muhoksen apteekissa työskentelee Taije Juntusen lisäksi proviisori, seitsemän farmaseuttia, yksi farmanomi ja kolme lääketeknikkoa. Projektissa kukin työntekijä sai lisää vastuuta työstään.

– Nyt jokaisella työntekijällä on hyllyt ja tuotevalikoimat, joista he vastaavat. He tapaavat myös lääke-edustajia, kun aiemmin tehtävä on kuulunut apteekkarille tai proviisorille. Vastuun ja valtuuksien lisääminen on ollut ehkä rikastuttavin muutos, Juntunen selvittää.

Muhoksen apteekissa työntekijät keskustelevat nyt avoimemmin työstä ja työn kuormittavuudesta. Aluksi työntekijät kokivat, että muutoksia tulee kamalan paljon.

– He miettivät, onko tarkoitus irtisanoa väkeä tai kiristää työtahtia. Muutosvastarinta on ihan yleistä. Työ muuttaa työpaikoilla kuitenkin muotoaan koko ajan eikä samoihin työmenetelmiin voi jäädä kiinni, Juntunen korostaa.

Apteekit saivat projektin vetäjäksi ulkopuolisen yritysvalmentajan, ja Tekesin Työelämän kehittämisohjelma (Tykes) on myöntänyt hankkeelle tukea yhteensä vajaat 100 000 euroa. Myös Tekesin uusi rahoitus työorganisaatioiden kehittämiseen (TYKE) kannustaa työpaikkoja kehittämään uusia innovatiivisia toimintatapoja, tuottavuutta ja työelämän laatua.

– Apteekkialalla Suomessa ei ole ollut yhtä suuria vastaavia projekteja, mutta kylläkin 4–6 apteekin hankkeita; nekin ovat syntyneet apteekkien omasta halusta.

Suoraviivaisuutta ja tiedon keskitystä

Muhoksen apteekin työntekijät vasta totuttelevat muutoksiin eivätkä juuri projektin loputtua osaa tarkasti sanoa, kuinka paljon päivittäinen työ on muuttunut. Uusia haasteita on kuitenkin tullut monelle.

– Vastuullani on nyt ei-lääkkeellisten valmisteiden sisäänostoa. Se on mielenkiintoista, mutta mietin usein, millaisia ostopäätöksiä uskallan tehdä, kuvailee Muhoksen apteekissa peräti 40 vuotta työskennellyt farmanomi Helena Mensonen.

– Hyvää projektissa on ollut se, että työ on suoraviivaistunut ja siirrämme tarvittavan tiedon intraan tietokoneelle; työntekijät eivät näin voi jäädä tietopimentoon, Mensonen jatkaa.

Liikevaihto kasvaa

Projekti kohotti apteekkien asiakasmäärää 0-40 prosenttia ja liikevaihtoa 11 prosenttia. Työntekijöitä apteekit palkkasivat lisää 8.

– Kohonneet luvut johtuvat paremmasta työmotivaatiosta ja siitä, että henkilökunta seuraa tuotevalikoimaa aktiivisemmin ja tilaa tuotteita täsmällisemmin myynnin mukaan, Taije Juntunen kartoittaa.

Ideana on, että kehitystyö olisi jatkuvaa, vaikka varsinainen projekti on päättynyt. Neljälle osallistuja-apteekille on myönnetty vuoden sisällä ISO9001-laatustandardi, muutama hioo toimintoja sen saamiseksi. Apteekkien yhteydenpito jatkuu: ne rakentavat muun muassa logistiikkaprosesseja ja vertailevat toimintatapoja.

Kullakin omat valttinsa

Apteekkialan lähivuosien haasteita ovat muun muassa sähköisen reseptin tulo ja itsehoitolääkkeiden nettimyynti. Apteekkien on mietittävä kannattavuuttaan, koska lääkkeiden hinnat laskevat.

– Maksulliset palvelut kuten verenpaineen ja keuhkojen tilaavuuden mittaus lisääntyvät. Emme ole Muhoksellakaan, 35 kilometrin päästä Oulusta suinkaan herran kukkarossa. Apteekit kilpailevat keskenään, sillä ihmiset liikkuvat paljon, Juntunen kuvaa.

– Toisen apteekin menestysvaltteja ei voi kuitenkaan siirtää itselleen. Muiden apteekkien kanssa keskustelemalla saa vertailupohjaa ja löytää oman toimintatapansa. Palvelualalla jokainen työskentelee omalla persoonallaan ja asiakas on se, joka lopulta ratkaisee, Taije Juntunen hymyilee.

Teksti: Minna Peltola
Kuvat: Vesa Ranta

Muhoksen apteekin työntekijät vasta totuttelevat muutoksiin eivätkä juuri projektin loputtua osaa tarkasti sanoa, kuinka paljon päivittäinen työ on muuttunut. Uusia haasteita on kuitenkin tullut monelle.

– Vastuullani on nyt ei-lääkkeellisten valmisteiden sisäänostoa. Se on mielenkiintoista, mutta mietin usein, millaisia ostopäätöksiä uskallan tehdä, kuvailee Muhoksen apteekissa peräti 40 vuotta työskennellyt farmanomi Helena Mensonen.

– Hyvää projektissa on ollut se, että työ on suoraviivaistunut ja siirrämme tarvittavan tiedon intraan tietokoneelle; työntekijät eivät näin voi jäädä tietopimentoon, Mensonen jatkaa.

Oulun seudun apteekkien projekti sai rahoitusta Tekesin Työelämän kehittämisohjelmasta (Tykes). Ohjelma on päättynyt, ja Tekes on julkistanut uuden rahoituksen työorganisaatioiden kehittämiseen (TYKE).

Rahoituksella kannustetaan suomalaisia työpaikkoja kehittämään uusia innovatiivisia toimintatapoja, tuottavuutta ja työelämän laatua. Rahoitus on jatkoa Työelämän kehittämisohjelman (Tykes) kehittämisprojektirahoitukselle.

Lisätietoja:
www.tekes.fi/info/tyke


Työorganisaatioiden kehittämisen rahoitus Tekesissä:
– Työelämän kehittämisasiat siirtyivät työ- ja elinkeinoministeriöstä Tekesiin vuonna 2008. Uudella työorganisaatioiden kehittämisen rahoituksella (TYKE) vakinaistetaan aiemmin määräaikaisesti, ohjelmamuotoisesti toteutettu Tykes-rahoitus.

– Tekes myöntää työorganisaatioiden rahoitusta kaikenkokoisille yrityksille ja julkisyhteisöille.

– Rahoitus suunnataan innovatiivisiin, ulkopuolista asiantuntemusta hyödyntäviin projekteihin, joissa kehitetään uusia työ-, organisaatio- ja johtamistapoja.

– Työorganisaatioiden kehittäminen on mahdollista yhdistää myös laajempaan teknologian ja liiketoiminnan kehittämishankkeeseen.

Lisätietoa www.tekes.fi/info/tyke